1930-luku

Maa- ja kotitalousnaisten toiminta järjestäytyy valtakunnallisesti. Neuvonnan avulla kohennetaan oloja maalaiskodeissa, parannetaan ruuan riittävyyttä ja neuvotaan alkavaa maaseudun matkailuelinkeinoa.

  • Naisten toiminnasta maanviljelyseurajärjestössä kehittyy itsenäinen valtakunnallinen naisten järjestö. Ensimmäinen konsulenttikokous pidetään 1931. Maatalousnaisten Keskusjohtokunta perustetaan 1933.
  • Neuvonnassa korostuu taloudellisuus. ”Maalaiskodin kotitalouskirjanpito”-aineisto toimii ohjenuorana monessa kodissa.
  • Annetaan vuoteeseen, vuodevaatteisiin, pesuaineisiin, valaistukseen ja tuuletukseen liittyvää neuvontaa sekä opastetaan vaatteiden hoidossa.
  • Ruuan riittävyyttä tuetaan monin tavoin. Puutarhat halutaan hyötykäyttöön, ja yli 10 000 omenapuuta välitetään yhdistysten kautta koteihin. Kursseilla neuvotaan uusien ruoka-aineiden käyttöön. Esimerkiksi sillikursseille osallistuu 12 000 henkilöä. Suomen Sillikonttori tukee toimintaa antamalla1,5 kg silliä sekä 50 mk rahaa kurssia kohti.
  • Matkailuelinkeino nostaa päätään. Lapin matkailukoteja ohjataan ottamaan vastaan matkailijoita.  Erityishuomiota kiinnitetään kodinhoitoon.
  • Neuvontaa ryhdytään havainnollistamaan taulukoilla, kuvilla, valokuvilla ja elokuvilla.
  • Järjestön oma lehti Maatalousnainen näkee päivänvalon.
  • 1939 luodaan naisten maanviljelysmerkkisuoritus

”Monilla seuduilla maassamme on kuoritun maidon käyttö ruokataloudessa aivan yleistä ja käyttömäärät niin runsaat, ettei lisäys ole tarpeen.  Mutta vaihtelua kyllä kaivattaisiin ruokalajien valinnassa.  Paljon on kuitenkin sellaisia talouksia, joissa tämä arvokas aine katsotaan ihmisten ruokataloudessa aivan mitättömäksi ja vain karjanruokinnassa sopivaksi. Ei ole mitään asiallista syytä vieroa niin huokeata ja ravintoainekoostumukseltaan arvokasta ruoka-ainetta kuin kuorittu maito, joskaan ei sen käytössä pitäisi liiallisuuksiinkaan mennä.”  Julkaisusta Kuorittu maito, piimä ja ternimaito 1937

Jaa

Ota yhteyttä

Palvelut